Maalauksia pakahduksesta. Siitä kun etsii, saa itselleen jotakin ihanaa, mutta se ei riitäkään.

Kauneus on minulle perimmäinen arvo, mutta se on mennyt rikki. Sen ympärille rakentuu himoa, josta kokee myös syystäkin piston omassatunnossaan. Kauneudesta on tullut arjen materiaa,

jonka arvo määritellään rahassa. Pääsy kauneuden äärelle on ostettavissa. Kauneuteen pyrkiminen on vaarassa muuttua pakonomaiseksi vallantavoitteluksi ja katseen kääntämiseksi vaikeuksista poispäin. Estetiikka ja kauneuden jumalalliset arvot ovat varastettu vääriin käsiin.

Miten oppia kauneuden taju uudestaan? Kuinka pinnistellä löytääkseen itselleen tärkeiden asioiden äärelle?

Lavastajalintu koristelee pesänsä pitääkseen huolta jostakin tärkeästä. Kauneus voi luoda turvaa. 

Isäni oli teollinen muotoilija. Hänelle kestävyys ja funktionaalisuus olivat kauniita asioita.

Äitini näki kauneutta arkisissa yksityiskohdissa; kehoissa, vaatteissa ja kasveissa.
Haluan omalla työlläni jatkaa kestävien arvojen vaalimista. Haluan löytää oma polun kauneuteen, ohi sen mitä ulkopuolelta tarjotaan. Se ei ole helppoa. Eikä pidäkään olla.